

Tänään on sushiperjantai. Viime perjantaikin oli sushiperjantai. Mutta sitä edellisenä oli sushilauantai.
Mietin, että tässä kai luodaan perinteitä, kuten sushiperjantaita, eikä lainkaan huonoja perinteitä. Uskoakseni sushien tekemisessä ja syömisessä mestariksi itsensä tekee vain aktiivisella harjoittelulla. Eikä se harjoittelu niin tekemisen kuin syömisen suhteen ole lainkaan ikävää. Vaan pirun kivaa. Tästäpä illanviettotapa porukallekin!
Kierrettä vähän edesauttaa se, että sushiriisipaketista riittää kahdelle kerralle ja viiteen leväarkkiin (yksi paketti koostuu viidestä - tai ainakin se ainoa, jonka olen nähnyt), joten riisiä on toisellekin kerralle, mutta sitten pitää ostaa taas vain arkkeja. Eikä sushien edellyttämää wasabi-tahnaa ja soijakastikettakaan tarvitse olla hetkeen ostamassa. Tietyllä tapaa budjettiruokaakin, kun on perusaineksiin satsannut. Inkivääripikkelsikin olisi perus, mutta en ole kokenut sitä välttämättömäksi, vaikka hyvää onkin (pääpointti sillä on kuitenkin lähinnä raikastaa suuta sushien maistelun lomassa). Täytteissä tosin voi hifistelläkin välillä. Susheihin on tullut esimerkiksi kylmäsavulohta, porkkanaa, kurkkua, papuja, siitakesieniä ja tuorejuusto-tonnikalatahnaa. En oikein diggaile tonnikalan ostamisesta, en ainakaan purkkikaupalla ostaisi, mutta pari-kolme purkkia vuodessa menköön. Tuli tehtyä myös ensimmäistä kertaa aika onnistuneita keikausrullia eli sushirulla tehdään käänteisesti. Riisin pinnalla paahdettuja seesaminsiemeniä ja sisällä papuja sekä siitakesieniä.
Jos et ole aiemmin tehnyt susheja, niin suosittelen. Kuka näistä voisi olla pitämättä?? Raakaa kalaa ei tarvitse käyttää, sushiriisi on sushiriisiä eikä wasabiakaan tarvitse käyttää. Ja sushirullat on mielettömän helppo ja nopeakin tehdä. Jaksan ihmetellä sitä miten paperinohut merileväarkki kestää pyörittelyn hajoamatta.
Vinkit: Käytä sushiriisiä.
Tee kuten merileväarkin ohjeessa näytetään. Jos ohjetta ei ole tai et saa selvää, niin kilauta tai katso jonkun japanilaisen sushimestarin veitsenterävä Youtube-video. Todennäköisesti löytyy jonkun ruotsalaisen tavallisen jampankin versio. Ja sanojahan ei tarvitse. Itse pärjäsin muistaakseni ensimmäistä kertaa sillä arkkipaketin ohjeella, koska ei perussushien tekeminen ole kuitenkaan rakettitiedettä.
Älä laita liikaa riisiä ja täytteitä (esimerkiksi aika hyvin pärjää yhdellä porkkanalla ja kurkun palallakin, koska täytteitä jää aina yli) tai muuten susheista tulee liian isoja ja liian isoja susheja ei ole kiva syödä, sillä sushi pitää laittaa kokonaisuudessaan suuhun ja tiedän tämän häpeällisestä kokemuksesta tallinnalaisessa sushiravintolassa. Olisi voinut sanoa että ei näin tai miten ne eestiksi tuon sanoo.
Voitele vedellä sushiarkin toinen pää sulkiessasi rullaa ja toisessa päässä ei saa olla riisiä (tai riisi purkautuu ulos).
Käytä isoa terävää veteen kastettua veistä paloitellessasi susheja.
Käytä mieluiten soijaa ja wasabiakin dippailuun. Kokeile ainakin. Laita maltillisesti wasabia...(itse laitan enemmän kuin maltillisesti).
Syö puikoilla tai vaikka sormin. Haarukka taitaa olla näistä kaikista epäkorrektein tapa. Itse olen ainakin kehittynyt puikkojen käytössä ja se tuntuu aika elegantilta. Vielä on matkaa rutinoituneempaan puikkojen käyttöön, mutta kyllä se tästä.
Hyviä susheiluja!
Hyviä susheiluja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti