Näytetään tekstit, joissa on tunniste LÖYTÖJÄ. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste LÖYTÖJÄ. Näytä kaikki tekstit

2.12.2013

Söpö kirpputori ja hyvä löytö.


Pari viikkoa sitten oli ihana sunnuntai. Lounastreffeiltyämme sushin merkeissä turkulaisia kavereita ja saatettuamme bussiasemalle, oli vielä aikaa tutustua yhteen kirpputoriin - kerrankin oli niin ajoissa liikkeellä sunnuntaina (miksi kirpputorit menevät sunnuntaisin aikaisin kiinni...) Kirpputori oli isompi ja hieman kivempi, mitä olin ajatellut. Asiaan tietysti vaikutti myös se, että tein kivan löydön heti ensimmäisestä pöydästä. Silmäni iskivät neljään kangastablettiin. Uusi tamminen ruokapöytä on kaivannut kaveriksi tabletteja, mutta emmää sellaisia kaupasta ole löytänyt. Kodinykkösessä oli kuosiltaan kivat, mutta kaupalla oli pokkaa myydä järjettömän huonosti ommeltuja kappaleita!  Olen kuluttajana aika tarkka, mutta huono ompelujälki oli  nähtävissä tavallista selvemmin... Kävin lähes kaikki tabletit siis läpi ja kaikissa oli jälki sennäköistä, että jopa minä olisin ne paremmin ommellut. Siispä harmitti jättää ne kauppaan vain sen takia, mutta kirpputori pelasti tilanteen. Kuosi viehätti kovin ja kaksipuoleisuus. Sain neljä 15 eurolla. Tein tutkimusta ja pienen etsinnän jälkeen sain selville, että kyseessä on japanilaissyntyisen Fujiwo Ishimoton vuonna 1996 Marimekolle suunnittelema kuosi. Ajattelin, että olisi ollut vähän uudempi mutta tätähän voi kutsua jo retroksi, hih. Hinta ehkä aluksi hirvitti, mutta ainakaan Marimekolta ei olisi saanut uutena yhtäkään tablettia tuolla hinnalla ja mieluummin maksaa vähän enemmän oikeasti miellyttävästä ja laadukkaasti tehdystä kuin vähän vähemmän rievuista. Oikeastaan ihan kohtuullinen hinta sittenkin.

Fujiwo Ishimotolla on muitakin Marimekko-yhteistöitä ja joukosta löytyy mm. nämä allaolevat graafiset, jotka kolahtavat. Mustavalkoraitainen on toki ihan perus.

Mitäs - kolahtaako nämä Ishimotot ja mun löytö ja oletteko löytäneet jotain kivaa viime aikoina kirpputoreilta? (Blogeissa kirpputorilöydöt on yksi mun lempiaiheista.)


5.11.2013

Kolme tuliaista.


Kolme ilahduttavaa ostosta Helsingistä:

01. Keittiöpyyhe Granitista. Himoitsen kotiini mustavalkoruutuisia asioita, joten tämän ostamista en kauan epäröinyt. Ensi vierailuni Suomen Granitissa muutenkin ihastutti...Aikoinaan Tukholman Granitissa lähinnä tylsistytti, mutta nyt olisin voinut haluta vaikka mitä (ehkä katsoin eri asenteella)! Harkitsin betonisia tuikkukippoja, oi miksi en ostanut sittenkin niitä? Entä miksi en ostanut sitä valkoista tussia, jolla voi kirjoittaa ikkunaan (tajusin, että kotona on yksi ikkuna johon sitä olisi voinut käyttää) ja jäihän sinne vaikka mitä sellaista, mitä ei jaksanut kannettavaksi ostaa. Nettikauppa, huhuu?

02. Nahkaiset nauhakengät Dinskosta. Itse olin kenkäkaupoissa lähinnä seurana, sillä en todellakaan etsinyt kenkiä, enkä oikein jaksanut niitä katsella. Silmiin osuivat kuitenkin kivalla hinnalla kengät, jotka tulivat tarpeeseen vastaavanlaisten Clarksien kuluttua puhki. Pidän matalista nauhakengistä ja erityisesti mustista. Käytännölliset, yksinkertaiset, nätit. Mikä tärkeintä: nahkaa. Kyseisessä Dinskossa oli myös ylitsevuotavan ystävällistä palvelua. Kaikki heippailivat, kun käytännössä tyhjissäkin myymälöissä useimmat myyjät jököttivät paikallaan tai juttelivat keskenään/puhelimeen. Luulen, että se onkin ihan ok monelle (myös minulle), koska useimmiten sitä vain katselee ympärilleen eikä mitään etsi ja ehkä se näkyykin päällepäin. On silti bonusta, kun joku tulee tervehtimään ja sanomaan, että on käytettävissä, jos etsii jotain. Ostin kyseisestä myymälästä myös extrana kengännauhat, koska oli niin kivaa palvelua.

03. Harmaa villasekoitehame Monkista. Monkissa on aina jotain kivaa, mutta yhtä paljon yleensä myös oman maun ulkopuolella olevia vaatteita ja asusteita. Tämä hame on kuitenkin tyylikäs ja ajaton. Hame laitettiin söpöön muovipussiin.

21.10.2013

Kelim-matto.


Olen pitkään ollut hulluna kelim-mattoihin. Olohuoneen lattiakin alkaa olla viileä lähestyvän talven myötä ja huone on kaivannut siis lämpöä värien lisäksi. Siispä ilahduin kovasti viiden euron kirpputoriostoksestani, jolla sai kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kaupasta en olisi kuitenkaan raaskinut ostaa arvokasta kelim-mattoa, sillä taloudessa on yksi riskitekijä, joka saattaa pistää maton poskeensa.

Myyjä myi ison maton viidellä eurolla, kun matosta löytyi pari pientä rikkinäistä kohtaa ja ihan pieni lika, joka oli jäänyt pesusta huolimatta (pienet puutteet menivät sopivasti sohvan alle piiloon). Siispä tämä matto oli juuri sopivan hintainen ollakseen mahdollinen lisätuhon kohde. En kuitenkaan aio sallia tälle lisätuhoa, joten jotain pitää kikkailla!

Esittelyssä myös uudehko tamminen (baaripöytä), joka on vilahtanut lähinnä ruokakuvissa... ja Artekin tuoli. Vaikka sinänsä pidänkin Artekin tuolista, haikailen kyllä toisenlaisten tuolien perään pöydän pariksi. Suunta on kuitenkin parempaan päin, kun pääsi eroon liian raskaasta ja isosta pöydästä ja rottinkituoleista. En halua nähdä rottinkia hetkeen..... liian maalaisromanttista omaan makuun!

24.8.2013

Sinistä, vanhaa, kierrätettyä, uutta, itkemisen arvoista.


Hei vaan. Ensimmäisellä kuvalla ei ole mitään merkitystä (mutta siinä on paras kamerani ja lempiobjektiivini), toisessakaan kuvassa ei (mutta siinä näkyy uusi iso peili, jonka huusin Huuto.netistä noin 50 eurolla eli edullisesti peilejä jonkin verran etsineenä, ja sain sen vieläpä kotiin toimitettuna - loistavaa). Kolmannessa kuvassa on uusi karnevaali-matto ja farkut, jotka löysin kirpputorilta, ja ostin sovittamatta. Housujen ostaminen sovittamatta on aina riski, mutta tämä neljän euron arvoinen riski oli kannattava. Täydelliset uudenveroiset korkeavyötäröiset farkut farkkupulaani, ja sovittamatta kirpputorilta eli siksi tuplailahtuminen. Neljännessä kuvassa on sipulipiiras, jonka tänään tein. Vaikka veitsi on hyvä, niin voi sitä itkun määrää. Pilkoin jotain kahdeksan sipulia ja puolivälissä hain aurinkolasit päähän ja ne auttoivat vähän. Täytyy vähän hioa tätä sipulin leikkaamista, mutta se tarkoittaa sitä, että niitä pitäisi pilkkoa useammin, äsht! Mutta voi kuulkaas, kyllä tämä osoittautui itkemisen arvoiseksi. Siksipä simppeli reseptini:

Sipulipiiras

pohjaan:
100 grammaa voita
n. 3 dl spelttijauhoja
pari ruokalusikallista kylmää vettä

n. 8 sipulia
voita/öljyä
pari kananmunaa
150 g ranskankermaa
juustoraastetta (suosittelen emmentalia ja muita voimakkaimpia juustoja)
ripaus sokeria, mustapippuria, suolaa, chiliä
tuoretta yrttiä esimerkiksi meiramia tai timjamia (tässä meiramia)

Kuullota suikaloituja sipuleita öljyssä/voissa kattilassa kannen alla kunnes ne pehmenevät ja kuultavat. Itse annoin muhia kattilassa n. puolituntia, välillä sekoitin. Anna jäähtyä ja sekoita muut ainekset sekaan. Sitten täytteet piiraspohjan päälle ja 200-asteisessa uunissa n. 30 minuuttia. Anna jäähtyä. Ripottele päälle tuoretta yrttiä kuten meiraminoksia/lehtiä. Sitten naminami.

28.7.2013

Kesän kirpputorilöytöjä.

Teen välillä niin hienoja kirpputorilöytöjä. Mutta tiedättekös, olen kyllä aika helppo kohde kirpputoripöydille, jos jokin vangitsee katseeni ja mieleni. En oikein voi jättää, en osaa luoda tekosyitäkään välttämättä. Maksan joskus enemmän kuin moni maksaisi, jos haluan sen. Mutta olen kyllä silti aika valikoiva ja ihan mitä tahansa en suostu ostamaan ja millä tahansa hinnalla. Mutta silti, en halua mennä kirpputorille pari sentti kourassa - siitä tulisi vain itku ja poru. Kyllä ainakin 20 euroa on oltava mukana. Ihan siltä varalta, että jotain löydän. Kuten eilen. Meni yli 20 euroa. Näissä mukana myös pari muutaman viikon takaista löytöä. Muutama jäi vielä kuvaamatta. Saatan tehdä toisen koosteen myöhemmin. Mutta nyt varmaan pidän ainakin viikon mittaisen tauon. Olen löytänyt jo niin paljon.


Polaroid-kamera. 4 euroa. Olen aina halunnut polaroidin, ja olen hämmästynyt niistä, jotka löytää niitä parilla eurolla. Sitten tämä tuli vastaan. Ajattelin, että neljä euroa... riskihän se on. En voi tietää, toimiiko se edes. Ja no, eihän tähän malliin saa enää edes filmiä. Koristeeksi tuomittu olet rakas löytöni. Kyllä mä vielä polaroid-kameran saan. 


Pidän mintunvihreästä. Varsinkin tälläisestä haaleammasta. Ja pidän tuosta vähän rosoisemmasta kaula-aukosta. Ihana kesätoppi. Hintalappu oli vielä paidassa ja hintaa muistaakseni neljä tai viisi euroa.


Part Two:n harmaa vekkihame ja Cosin oranssihtava paita (iik, aika vieras väri, mutta voisin opetella käyttämään enemmän värejä). Kaksi tai kolme euroa per vaatekappale. Olen kirpputoriostoksilla aina vähän merkkitietoinenkin. Part Two on hyvä ja laadukas, eikä COS yhtään sen huonompi ole. COSin peruspaidat ehkä ovat halvempia, mutta muuten molempien merkkien vaatteet ovat vähän hintavampia kuin esimerkiksi H&M:n. Siksi en pidä pahana maksaa hyväkuntoisesta merkistä esimerkiksi sitä kolmea euroa. Toki ulkonäkö painaa ensin, mutta oranssi paita kieltämättä lähti mukaan vähän COSin takia (ja kun voisin opetella käyttämään enemmän väripilkkuja). 


American Apparelin raitatoppi. 4,5 euroa.


Vagabondin nahkaiset herrainkengät. Tarroja näissä ei ollut, mutta lappu väitti, että ovat uudet. Maksoin näistä vähän enemmän kuin olisin tällä hetkellä raaskinut. Mutta ihastuin, syksyksi ei oikeastaan ole tämäntapaisia kenkiä, nahka ja Vagabond ++++ ja istuivat jalkaan.


Niin sympaattinen peltinen kolikko-rasia metsä-aiheisilla kuvilla. On jotain villisikaakin peurojen lisäksi. Taisin maksaa kuusi euroa. Mutta vitsit, niin hieno.


Peura-kuvioinen kahvipeltipurkki. Ihana!! Naurettavan halpa hinta vanhasta kahvipurkista, joiden hinnat liikkuvat pilvissä, varsinkin niissä joissa on se brunetti ja tuntuu siksi ihan tusinatuotteelta. Eivätkä ne edes ole niin hienoja. Tämä maksoi 3,75 euroa. Enkä ole edes nähnyt tälläistä aiemmin. En ole siis peltirasia-fanaatikko. En näitä keräile, mutta hienoimmat ja kohtuuhintaiset todellakin. Rakastuin näihin kahteen. 

1.5.2013

Wanha helmitaulu.


Kävin eilen kirpputorilla ja ostin sieltä wanhan (hintalapussa luki näin) helmitaulun, jossa on ihanat puukehykset ja puukiekot.  Tälläinen on niin paljon hienompi kuin sellainen muovinen värikäs helmitaulu.  Taulun voisi laittaa jossain vaiheessa mahdollisesti seinälle, nyt se makaa ikkunalaudalla.

Merihenkinen raitahame löytyi myös, kahdella eurolla.

26.1.2013

Leivän leipomisen kauneudesta.

Viikonloppu alkoi ihan mallikkaasti - päätin leipoa leipiä pitkäjänteisyyttä vaativalla ohjeella, katsoin viimein klassikkoelokuvan Taksi ja tein kirpputorilta poikkeuksellisen hyvän löydön vain 50 sentillä (kuva alla).  Kaiken rojun keskeltä löytyvät löydöt on sitä parempia, koska ne on niin harvinaisia.

Ja leipäkin (tai toinen taikinan ohjeesta, koska paistan toisen myöhemmin) onnistui oikein hyvin. Toisesta tulee kyllä vähän kauniimpi, ja aika paljon isompi. Alan säännölliseksi leipäleipuriksi, koska leivän leipomisessa on jotain niin hienoa ja perinteistä. Aineksetkin löytyvät yleensä aina kaapista. Vaivaaminen käsin 20 minuuttia on kirjaimellisestikin vaivalloista, mutta siinä vaivatessa ajattelin, että sehän on juuri se leivän teon juttu. Sitä voi nähdä ihan hyvin vaivaa sen eteen, että saa jotain hyvää. :) Leipään tulee muuten sitruunankuorta ja se tuokin kivan säväyksen muuten perusaineisiin. Ohjeen nappasin kauniista blogista. Paistoaikaa kannattaa kuitenkin tarkkailla, koska omassa uunissa tämä oli jo 15 minuutissa valmis.


 ^ Pacman-leipä (pellavaliina joululahja)


Olen jokseenkin päättänyt, että tämä viikonloppu on kotiviikonloppu iltojen osalta. Leivonsaunonluenulkoilenkuuntelensisustan, jep.